Panu-jopo, DNA-jopo, Siwa-jopo, Scandic-jopo, Serla-jopo, Vihreän langan vihreä jopo... Vaikka kyseessä onkin kerrassaan mahtava kotimainen brändi joka arvontapalkintona herättää taatusti suurta riemua, tuntuu jopo-tulva silti pikkuisen liioittelulta.
Tulee vääjäämättä mieleen, että mainostajilla ei taida olla juurikaan omaperäisyyttä. Uskotaanko mille tahansa brändille saavutettavan jopon avulla jonkinlainen Midaan kosketus? Eikö mainostajasta tunnu ihan pikkuisen hölmöltä, kun tusinalla naapurilla on kesäkampanjassaan aivan sama idea? Kärsiikö massailmiöksi kasvanut jopoilu jossain kohdin inflaation ja kääntyy itseään vastaan?

Taitaa olla niin, että näennäiseen individualismiin uskovan jopo-faninkin on vain hyväksyttävä fillarin todellinen luonne. jopo nyt vain on nimensä mukaisesti jokaisen polkupyörä.


0 kommenttia:
Lähetä kommentti